Tietoa mainostajalle ›

July 21, 2013

SUUTARIN LAPSELLA EI OLE KENKIÄ

Olin joskus nuorempana kova tyttö askartelemaan. Työ tappoi intohimon tähänkin hommaan. Samoin kuin valokuvaamiseen, piirtämiseen ja kirjoittamiseen.. Ei tämä toki ole niin dramaattista kuin miltä kuulostaa. Yllä olevaan pätee vanha sanonta "suutarin lapsella ei ole kenkiä". Kun työkseen näpertelee noita yllä olevia asioita, haluaa vapaa-aikansa käyttää johonkin ihan muuhun.

Blogin aloittaminen on pikkuhiljaa herätellyt kuitenkin vanhoja harrastuksia taas eloon. Miten jännittävää onkaan ollut julkaista tekstejä ja kuvia, joita ei ole tarvinnut hinkata jokaisen kommenttikierroksen  jälkeen. Tämä on ollut myös aika haastavaa. Julkaista juttuja ilman, että joku tarkistaa jokaisen kuvan, lauseen ja pisteen. Kynnys on jostain syystä edelleen aika korkea. Huomaan  suhtautuvani turhankin kriittisesti jokaiseen kuvaan ja tekstiin. Joku viisas lanseerasi blogissaan jokin aika sitten termin "hömppäsyndrooma". Tämä tarkoitti lyhykäisyydessään huolta siitä, mitä ihmiset ajattelevat minusta ja jutuistani blogini perusteella. Tämä hömppäsyndrooma estää heittäytymästä tähän juttuun ihan täydellä sydämellä?

Superlahjas Virkkuri-kirjan keväällä 2013 julkaissut Molla Mills tuskin kärsii mokomasta vaivasta. Kehotan mitä lämpimimmin vilkaisemaan tämän monitaiturin käsityöteosta. Kirjan kuvista ja ohjeista ei voi olla innostumatta. Kirjaa selailtuani kaivoin myös oman virkkuupuikkoni kaappien kätköistä. Kauhean äheltämisen jälkeen sain aikaseksi kaksi pyörylää. Ei ehkä mikään maailman taidokkain lopputulos, mutta into jäi.
SHARE:

6 comments

  1. Hömppäsyndroomaa on paha. Aina pitäisi keksiä jotain nokkelaa ja nättiä, mielellään vielä syvällistäkin. Lukijana en niitä aina edes kaipaa :)

    ReplyDelete
  2. Mukavaa, että olet löytänyt nuo taas...:)

    ReplyDelete
  3. Nayttaa samalta kuteelta, kuin se josta virkkasin muutama vuosi sitten ensimmaisen mattoni. Sittemmin niita on tullut monta lisaa, seka koreja ja... Koukuttavaa!

    ReplyDelete
  4. Nanna S: Tuo on niin totta. Ja ennen kaikkea lopun kiteytys. Lukijana mieleeni ovat parhaiten jääneet blogeista juuri ne arjen välähdyksenomaiset hetket, pienet surut ja ennen kaikkea suuret ilot..

    Irmastiina: Käsillänäpertely on kumman terapeuttista. Vaikka lopputuloksena olisikin pelkkä piukea rinkula ;)

    Vekarus: Voih, tuohon mattoon minulla on vielä matkaa!

    ReplyDelete
  5. Hömppäsyndrooman äiti täällä terve! Blogisi perusteella voin sanoa, että sinulla ei ole mitään huolta sellaisesta :)

    ReplyDelete
  6. Kerttu: Tervepä vaan ihanainen Kerttu :) Sinähän se olitkin! Mulle iski hömppäsyndrooma heti, kun tämä blogi liukui raksaamisesta kaiken maailman lifestyleihin ;)

    ReplyDelete

| Kiitos kun jätit viestin!
| Tack för din kommentar!
| Thanks for your comments!

Blogger Template Created by pipdig